torstai 6. marraskuuta 2014

Ekaa kertaa PartyLite-kutsuilla ja yhteneväisyyksistä lastenvaate- ja kynttiläkutsujen välillä

Kävin eilen PartyLite-kutsuilla kaverini luona. En ollut ennen ollut sellaisilla, eikä minulla ole (vielä?) kaveripiiriä, jossa joku järjestää koko ajan Tupperware/me&i/Pomp De Lux/Nosh/House of Lola-kutsuja ja muut tulevat kaverit tulevat kylään ja kohteliaisuuttaan tilaavat ainakin jotain. me&i-kutsuilla olen ollut kaverin isosiskolla kolmesti (kiitos :) ) ja Pomp de Luxin avoimissa ovissa kahdesti. me&i-bloggari- ja lukijaillassa olen myös ollut kerran keväällä 2013 lukijana (mukana olivat blogit La Petite Princesse, Toukokuun tyttö, Mami gogo, Kuulasta ja kepeää, Eppusen kaapilla ja kullakin bloggaajalla 3-5 vierasta).

Valmistauduin kutsuille selailemalla syksyn kuvaston netissä läpi. Siellä oli tasan yksi tuote, jonka olisin halunnut ostaa, ja sekin oli saatavana vain emännän varauslahjana (Enkelisydän). Laadin ostoilmoituksen työpaikkakaupunkini PrintScreenin avulla fb-kirppikselle ennen kutsuille menoa. Myös tuoksusuihkeet kiinnostivat ja ylipäätään se, minkä tuoksuisia tuotteita olisi tarjolla. (Sisältö ratkaisee, aivan kuin tässä blogissakin!)

Menin 10 minuuttia myöhässä paikalle, koska autoon piti matkalla käydä ostamassa Motonetistä jarrupalat eteen ja taakse. Esittely ei ollut vielä alkanut, kun tulin paikalle ja sohvan nurkassa oli sopivasti tilaa minulle.

Olenko ainut, jolle keskellä edessä oleva Syleily-kynttiläsomiste tuo mieleen henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet?

Esittelijä alkoi kertoa tuotteista. Yksi vieraista kommentoi aika paljon kaikenlaisia asioita ja jo ennen esittelyä kertoi ummet ja lammet aiemmista asuinpaikoistaan ja jopa pohjalaisittain suorasanaisesti huonoista kokemuksistaan Vaasan Olympiakorttelissa (mikä oli hieman yllättävää, koska kyseessä oli n. 50-vuotias nainen). Esittelijäkin kommentoi jotain asuinpaikkaa ja joku vieraista kertoi asuneensa samalla alueella kuin esittelijä ja suorasanainen vieras (Kotiranta). Esittely ei tainnut edetä ihan esittelijän mielen mukaan, mutta hän joustavasti päätti, että saamme katsella tuotteita omien mieltymistemme mukaan ja kysellä tarvittaessa, eli kuvastoa ei käyty läpi kuten ilmeisesti normaaleilla kutsuilla on tapana. Onneksi joku muukin mietti "mikä on votiivi?" ja kysyi sitä esittelijältä, koska itsekään en tiennyt, enkä kehdannut kysyä (se on PartyLiten matalaa Tuikkivaa korkeampi kynttilä, joka nesteytyy sulaessaan ja jota ei voi polttaa ilman astiaa tms. Lisätietoja http://www.partylite.fi/fi/tuotteet/tuoksutuotteet/kynttilaet-ja-tuoksuvahat.html).

Muut tuoksut olivat nenääni hyviä, mutta Tamboti safari miehinen (no miksipä ei sitäkin voisi viedä lahjaksi miehelle tai miehisestä tuoksusta nauttivalle), eivätkä Ebony oud ja Myrttikään oikein miellyttäneet. Muuten melkein mitä vaan tuoksua olisi voinut ostaa kynttilänä/öljynä. Metsän tuoksua haistelen mieluiten oikeassa metsässä. Just Desserts-tuotteita olisin voinut ostaa pelkän ulkonäönkin perusteella, vaikken muuten olekaan visuaalisesti asioita hahmottava. Eivätkä nämä sitruunalime macaron (kutsujen emännän luonnehdinta: onko tämä tuoksu popcorn?), vaahtokarkki & piparminttu tai omenastruudeli huonoilta tuoksuneetkaan. Mikähän siinä on, että vaikka ei enää aikuisena olisikaan makean perään, muut tuotteet, joissa on karkkeja/muffinsseja/muuta makeaa (me&i-vaatteet, Phister & Philinan tikkarimekko http://www.kukkuukids.fi/product_details.php?p=709) saavat ostovimman aikaan.

Enkelisydämen (emännän varauslahja) lisäksi kuvastossa oli kaksi muuta enkeliaiheista kynttilänpidikettä (ei kun kynttiläsomistetta, en ole vielä asiantuntija näissä nimikkeissä) ja marraskuun (?) aikana myynnissä olevissa tuotteissa oli neljäs metallinen. Esittelijällä oli mukanaan Toivon enkeli (ks. kuva alhaalla). Muitakin ihan nättejä tuotteita kuvastossa oli, esim. lootuksenkukat ja Neitsyt ja lapsi, mutta en kuitenkaan raaskinnut ostaa mitään. Yleisesti tuotteet olivat sellaisia, että niitä voisi ostaa lahjaksi tai kaappiin odottamaan yllättäviä tilanteita, joissa pitäisi viedä jokin tuominen, mutta en toisaalta haluaisi antaa sellaista lahjaa/tuomista, josta en itse pidä aivan mielettömästi, enkä tiedä ilahtuisiko kukaan omista tutuistani kynttilään liittyvistä lahjoista. Wien-aiheisia lahjoja olisi voinut ehkä ostaa vanhemmilleni, jotka ovat matkustaneet sinne useasti. Forbidden Fruit-vartalonhoitotuotteet olisin voinut ostaa. Oli erikoista, että niitä myytiin lahjapakkauksessa - kuka ostaisi sellaisia tuotteita kutsuilta lahjaksi ja kelle niitä kehtaisi antaa? Itsellesi tulee mieleen ainoastaan marginaaliryhmät tai poikkeuksellisen rempseä naiskaveri. Voihan niitä itselleenkin tietysti ostaa lahjaksi. Viettelevä viikuna ei iskenyt, mutta muut tuoksut näistä kielletyistä hedelmistä kyllä.

Fresh Home by Partylite -liinavaate- ja huonesuihkeita olisin voinut ostaa ripakopallisen. Ainakin Perfect Petiä, joka "tuo kotiin pehmeää sitrustuoksua. Eläinystävät ovat tervetulleita kaikkiin huoneisiin". Ylipäätään tällaisen tuotteen mukana valikoimassa pitäminen sai minut ajattelemaan, että (erityisesti naisiin suuntautuvassa) verkostomarkkinoinnissa otetaan nykyään kaiken muun ohella (hc-)koiraihmisetkin huomioon. Lastenvaatteiden puolella me&i AW2014-mallistossa on koira-aiheinen pipo täysin uudistetulla applikaatiolla, pari tunikaa, tassupaita ja tassupöksyt (ainakin). Möin juuri Sydänpyllyt-fbkirpputoriryhmässä mopsiaiheisia me&ivaatteita parin kauden takaa ja kiinnostusta niihin oli. PartyLiteissä koiraihmiset on huomioitu näiden Perfect Pet-suihkeiden ja kynttilöiden muodossa.

 

Toivon enkeli
 
Enkeliaiheisista kynttiläsomisteista tuli mieleen, että niitä voisi viedä haudoille tai polttaa kotona muistellen ajasta iäisyyteen siirtyneitä läheisiä. Niitä voisi myös pitää kotona siltä varalta, että jollekin läheiselle tulee yllättävä tilanne. Joillekin ihmisille veisi ennemmin tällaisen enkeliaiheisen kynttiläsomisteen kynttilän kera kuin kukkia. "Kyllä nyt näitä voi ostaa, vaikka muuten ostaisikin vain tarpeeseen"-olo tuli myös Pomp de Luxin avoimissa ovissa AW2014-malliston mustista lastenvaatteista. Sopivat hautajaisvaatteiksi ainakin 4-vuotiaalle tai vanhemmalle ja ovat kauniita, mutta ei liian pröystäileviä. Sopivat talveen ja kesään, koska niitä voi pitää kerroksittainkin. Käyttöä niille voi tulla milloin tahansa ja on hyvä, ettei siinä tilanteessa tarvitse murehtia, mistä saa sopivat vaatteet (itselle tai lapselle).
 
Pompin avoimistakaan en ostanut tänä syksynä mitään: katselin vain vaatteet läpi ja hankin fb-kirppikseltä uuden Enna-mekon, joka oli myyty loppuun todella nopeassa ajassa. Myyjän laittamassa ilmoituksessa oli paljon alustavia varauksia jonossa, mutta mittojen perusteella (tai järkiinsä tultuaan, koska hinta oli korkeampi kuin mitä myyjä oli itse maksanut) ostajaehdokkaat vapauttivat sen ja sain sen ystäväni avustuksella, joka nouti sen asuntonsa läheisyydestä, osallistuessani hänen tupareihinsa (tuparilahjavinkki: Mirva Saukkola: Etiketti). Mekko on kokoa 122/128, mutta ajattelin laittaa sen pitkänhuiskealle tyttärelleni 4-vuotissynttäreille.
 
 
Niin, miksen ostanut Perfect Pet-suihketta?

Jospa ensin odottaisin, että tästä nykyisestä lemmikkien aiheuttamien hajuhaittojen suihkepullokavalkadista ainakin kolme vasemmanpuolimmaista pulloa (joiden sisältämien aineiden tarkoitus on Perfect Petin tapaan parantaa/poistaa tuoksua, ei niinkään puhdistaa) tyhjenee.


- Ieva

2 kommenttia: